Päättäjät, media ja suuri yleisö ovat kokeneet, että tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista ovat ristiriitaisia. Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja yritysten välinen keskustelu ja siihen liittyvät syventävät analyysit ovat edelleen tarpeen kestävän biotalouden rakentamiseksi.
Suomen ilmastopaneeli selvitti biotalousalan tutkijoiden käsityksiä metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Väittämien arviointiin ja työstämiseen osallistui 28 tutkijaa Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:ltä. Prosessiin kuului yhteinen seminaari ja väittämiin liittyvät kaksi kyselykierrosta sekä dokumentin hyväksyminen.
Tutkijoiden hyväksymät pääväittämät:
- Talousmetsien puuntuotantoa on mahdollista lisätä metsähoidon keinoin, mutta lähimpien vuosikymmenien aikana ei pystytä lisäämään merkittävästi runkopuun nettokasvua. Merkittävä lisäys on odotettavissa vasta 2050-luvulla ja sen jälkeen.
- Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.
- Suurimmat ilmastohyödyt puunkäytöllä saavutetaan puupohjaisilla pitkäikäisillä tuotteilla, joiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä ja jotka korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita.
- Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä, mikäli fossiilisten korvautuminen on pysyvää, metsämaa säilyy metsänä ja metsien kasvu pysyy ennallaan tai kasvaa tulevaisuudessa.
- Metsien käytön poliittista päätöksentekoa varten tuotettuja Suomen metsien tulevaa kehitystä kuvaavia mallilaskelmia olisi hyvä täydentää muun muassa ilmastomuutoksen erilaisia kehityspolkuja kuvaavilla analyyseillä.
- Metsien eri käyttömuodoille kuten puuntuotannolle, hiilensidonnalle, suojelulle ja virkistyskäytölle asetetut tavoitteet kilpailevat keskenään, eikä tavoitteita voida todennäköisesti saavuttaa samanaikaisesti.
- Merkittävä metsien hakkuiden lisääminen voi johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa.
Ilmastopaneelin mukaan tulos antaa hyvän pohjan kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun pohjoisten metsien roolista EU:n ilmasto- ja biotalouspolitiikassa. Metsien ilmastoviisas hyödyntäminen on tärkeä osa vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Jotta polusta tulee johdonmukainen ja kestävä, biotalouspäätösten tulee perustua tutkittuun tietoon ja sen pohjalta tehtäviin päätöksiin.
Raportti: Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista
Lisätietoja
Professori Jyri Seppälä, Ilmastopaneelin jäsen, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 629,
Professori Markku Kanninen, Ilmastopaneelin jäsen, Helsingin yliopisto, puh. +358 294 158 133,
Professori Antti Asikainen, Ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskus, puh. +358 295 323 250,
Tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 448 7536,
Väittämien arviointiin osallistuneet tutkijat
Ekholm, Tommi (VTT)
Leskinen, Pekka (SYKE)
Repo, Anna (SYKE/JY)
Hynynen Jari (Luke)
Lindroos, Tomi (VTT)
Salminen, Olli (Luke)
Ilvesniemi, Hannu (Luke)
Lintunen, Jussi (Luke)
Sievänen, Risto (Luke)
Kallio, Maarit (Luke)
Liski, Jari (IL)
Soimakallio, Sampo (SYKE)
Kilpeläinen, Antti (ISY)
Mäkelä, Annikki (HY)
Sokka, Laura (VTT)
Koponen, Kati (VTT)
Peltola, Heli (ISY)
Venäläinen, Ari (IL)
Lehtonen, Aleksi (Luke)
Pukkala, Timo (ISY)
Vesala, Timo (HY)
Valmisteluryhmä
Asikainen, Antti (Luke)
Kanninen, Markku (HY)
Kalliokoski, Tuomo (HY)
Koskela, Sirkka (SYKE)
Routa, Johanna (Luke)
Ratinen, Ilkka (JY)
Seppälä, Jyri (SYKE)