Professori Seppo Junnila kyseenalaisti mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat 19.1.2026) Suomen ilmastopaneelin ymmärryksen perustehtävästään.
Ilmastopaneeli arvioi ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa ilmastopoliittisiin tavoitteisiin ja ilmastonmuutoksen hillintään. Tuotamme päätöksenteon tueksi tietopohjaa monitieteisesti eri aihealueista. Meneillään olevista kahdeksasta Ilmastopaneelin tutkimushankkeesta vain yksi keskittyy metsien nieluihin. Energiasektori on hankkeissa hyvin edustettuna.
Hakkuiden määrä kuitenkin nousee väistämättä yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi aina, kun käsitellään Suomen maankäyttösektorin vuoden 2030 EU-velvoitetta ja kansallista hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2035. Näiden tavoitteiden saavuttamisesta ollaan kaukana.
Juuri metsien hakkuiden lisääntyminen vuodesta 2012 alkaen on johtanut siihen, että koko maankäyttösektori on Suomessa muuttunut merkittävästä nettonielusta huomattavaksi päästölähteeksi. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi metsien tulee olla merkittävä hiilinielu.
Energiasektorin päästöjen vähentämisessä Suomi on edennyt viime vuosina suhteellisen hyvin, ja jatkossakin kehitys näyttää verrattain myönteiseltä. Energiantuotanto on puhdistunut nopeasti ja suuryrityksillä on tahtotila muuttaa tuotantoaan vähähiiliseksi. Erityisesti liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii kuitenkin lisätoimia.
Vaikka Suomi pystyisi vähentämään päästöjä energiasektorilla ja muilla sektoreilla vieläkin paremmin kuin ilmastosuunnitelmissa arvioidaan, ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa ilman hakkuiden maltillistamista. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla ja saavuttamalla EU-velvoitteensa Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana.