Ilmastonmuutoksen hillintä ja fossiilisten päästöjen rajoittaminen edellyttävät siirtymistä hiilivapaan teknologian käyttöön ja uusien puhtaiden ratkaisujen kehittämistä. Puhtaalla teknologialla eli cleantechillä tarkoitetaan yleisesti kaikkia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, jotka aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle tai kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Puhtaan teknologian ratkaisut ovat tulleet kiinteäksi osaksi ilmasto- ja energiapoliittista keskustelua. Niihin on kiinnitetty paljon odotuksia. Samalla, kun cleantech auttaa vähentämään kasvihuonekaasu- ja muita päästöjä, se voi parantaa kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Puhtaan teknologian mahdollisuuksia on myös epäilty: onko cleantech sittenkään kilpailukykyistä markkinaehtoisesti, vai perustuuko se vain ympäristöpolitiikan tuomiin tukiin.
Puhtaan teknologian roolin ja mahdollisuuksien arviointia on rajoittanut se, että käsitteen luonteesta on erilaisia näkemyksiä ja tietopohja cleantech-aloista on ollut rajallinen. Cleantech ymmärretään nykyään yhä kokonaisvaltaisemmin: se ei rajoitu pelkästään yksittäisten päästöjen tai jätteiden haittavaikutusten vähentämiseen, vaan se on olennainen osa perinteistä teollista toimintaa. Cleantechillä on ratkaiseva rooli pyrittäessä voittamaan maapalloa uhkaavat ympäristöongelmat, jotka vaarantavat koko ihmiskunnan elinmahdollisuudet. Etenkin ilmastonmuutoksen hillintä vaatii lyhyellä aikavälillä merkittäviä cleantechiin tukeutuvia toimenpiteitä. Cleantechin tarjoamat ratkaisut energiatehokkuuteen, uusiutuvan energiatuotantoon, energian jakeluun ja varastointiin, kestävään vesihuoltoon, materiaalitehokkuuteen, liikkumiseen sekä jätehuoltoon ja kierrätykseen ovat välttämättömiä pyrittäessä pois fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuvasta ja luonnonvaroja tuhlailevasta ”ota, valmista ja hävitä” taloudesta.
Cleantechin käsite levisi yleiseen tietoisuuteen vasta vuonna 2008. Nick Parkerin & Keith Raabin yritys pyrki ensimmäisenä erottautumaan markkinoilla puhtaiden ratkaisujen yrityksenä nimellä Cleantech Venture Network (nykyinen Cleantech Group). Termi liitettiin alun perin rajatusti vain aurinkoenergiaan, biopolttoaineisiin, polttokennoihin, uusiutuvan sähkön tuotantoon ja veden puhdistukseen, mutta se on laajentunut asteittain kattamaan kaikenlaiset puhtaat ratkaisut. Cleantech-ala sai lisää kantavuutta, kun USA:ssa kaksi suurta työeläkevakuutusyhtiötä, CalPERS and CalSTRS, alkoivat sijoittaa varojaan ympäristön ja uusiutuvan energian sektoreille. Samaan aikaan syntyivät cleantech-blogit. Seuraavaksi tuli ilmastopolitiikka: Kioton sopimus 1996 oli tärkeä sysäys cleantechille. Kun riskisijoitukset cleantechiin olivat 0,59 MRD USD 2001, niin vuonna 2010 ne olivat kasvaneet tasolle 7,8 MRD USD. Alan sijoitusten notkahtaminen heitti hetkellisen varjon alan kehittymiselle, mutta sittemmin globaalin kysynnän kehitys on jatkunut voimakkaana. Kolmen suurimman sektorin cleantech-kysynnän kasvuvauhti on ollut 8,8 % ja useilla energian aloilla, kuten rakentamisen energiatehokkuudessa, se on ollut enemmän kuin kaksinkertainen (ks. Liite 1). Gaian Sitralle laatimassa arviossa (Gaia 2015) todetaan energia-alan osalta, että lähes kaikissa teknologioissa globaali markkinakysyntä tarjoaa riittävän potentiaalin suomalaisten yritysten vientiponnisteluille. Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen antaa lisävauhtia cleantechille.
Vastoin globaalin kysynnän kasvua, Suomen vienti on supistunut usean vuoden ajan. Cleantechistä ei ole tullut ainakaan vielä Suomen viennin pelastajaa. Ja kuitenkin Suomi arvioidaan kansainvälisissä vertailuissa erääksi johtavista cleantech-maista. Esimerkiksi Cleantech Groupin ja WWF:n julkaisemassa Global Cleantech Innovation Index:ssa Suomi sijoittuu toiseksi Israelin jälkeen. Alan toimintaedellytykset ovat hyvät, mutta menestys ei ole ollut toivotun mukainen. Siksi on tärkeää tarkastella cleantech–alaa lähemmin.
Kysymme: kuinka merkittävä cleantech–ala on tällä hetkellä Suomen kansantalouden toiminnan ja ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta? Millainen on alan kehittymispotentiaali ja kansantalouden kasvua ja työllisyyttä kohentava vaikutus vuosiin 2020 ja 2030 mennessä? Millaisin toimin cleantech-alaa on edistetty ja edistetään tehokkaimmin? Tämä raportti luo synteesiä cleantech-alan tilanteesta ja edistämishaasteista. Työn aineistona ovat valtiolliset asiakirjat, muu alan tutkimus sekä Ilmastopaneelin VATT:lta erikseen tilaama uuteen tilastointiin perustuva analyysi puhtaan teknologian alan tilasta (Paneelin raportti 3/2016).