Taustaa
Lausuttavina olevilla E-kirjeillä muodostetaan Suomen kannat Euroopan komission 2040-tiedonantoon, jossa annetaan suositus EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi, tarkennettuja ennakkovaikuttamiskantoja vuoden 2040 ilmastotavoitetta toimeenpanevasta ilmasto- ja energia-arkkitehtuurista, kannat komission tiedonantoon teollisesta hiilenhallinnasta sekä ilmastoriskien hallinnasta.
Ilmastopaneelin keskeisimmät huomiot lausuttavana olevista asioista:
- EU:n reilu osuus globaalista kasvihuonekaasubudjetista olisi paremmin perusteltavissa yli 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteella. Tämä myös tukisi Suomen innovaatio- ja kilpailukykyä.
- EU:n yhteiset puhtaan siirtymän rahoitusvälineet voivat auttaa avaamaan Suomen kannalta olennaisia rahoituksen pullonkauloja.
- Biotalouden kehittäminen ei saa olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Materiaalitehostuminen ja korkeamman jalostusasteen tuotteet mahdollistavat kotimaisten biopohjaisten resurssien hyödyntämisen kestävästi. Suomen on syytä edistää johdonmukaista EU:n kiertotalousympäristöä.
- Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehittämisessä olisi kiirehdittävä. On tärkeää, että vapaaehtoiset toimet ja niiden laskentatavat tukevat jäsenvaltioiden EU-velvoitteiden täyttämistä.
- Energiatehokkuuden tulee ulottua määrätietoisesti kaikkiin energiankulutuksen osa-alueisiin, myös uusiutuvaan energiaan. Näin vähennetään lisäkapasiteetin rakennustarvetta, madalletaan hintapiikkejä ja taataan kestävän energian riittävyys.
- Jotta teknologiset hiilinielut voisivat realisoitua, tulee varmistaa riittävä geologinen varastointikapasiteetti sekä puitteet varastoihin pääsylle.
- Hiilidioksidin poisto teknisin keinoin ilmakehästä täydentää päästövähennystoimia ja maankäyttösektorin hiilinielujen ylläpitoa ja kasvattamista, mutta ei korvaa niitä. Vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisesta tulee huolehtia jo olemassa olevin keinoin samalla, kun kehitetään teknologisten hiilinielujen teknologiaa ja hiilidioksidin varastoinnin infrastruktuuria.
- Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumispolitiikan on tärkeää perustua tieteellisen riskiarviointiin. Tutkimukseen ja tiedonkeruuseen investoiminen lisää ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumistoimien tehokkuudesta. Varautuminen ja ennaltaehkäisy tulevat edullisemmaksi kuin ilmastonmuutoksen vahinkojen korjaaminen.
- Ilmastoriskien hallinta tulee sisällyttää useille eri julkishallinnon osa-alueelle. Ilmastoriskit vaikuttavat lähes kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Suorien ilmastoriskien lisäksi epäsuorat ilmastoriskit kohdistuvat Suomeen mm. ilmastopakolaisuuden kasvuna, kansainvälisten kauppaketjujen ja finanssipolitiikan häiriöinä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisina kysymyksinä.