Taustaa
Asetusehdotuksella jakeluvelvoitteen joustomekanismista on tarkoitus mahdollistaa
jakeluvelvoitetuille polttoaineenmyyjille jakeluvelvoitteen täyttämistä rahoittamalla muita
päästövähennyksiä tai poistumia taakanjako- ja maankäyttösektorilla. Asetusedotus muun muassa
listaa esimerkkejä hyväksyttävistä toimista ja niihin liittyvistä kriteereistä.
Toisella asetusehdotuksella puolestaan saatettaisiin voimaan jakeluvelvoitteen maankäyttösektoria
koskeva momentti, jonka nojalla maankäyttösektorin ilmastotoimia voitaisiin jatkossa hyväksyä
joustomekanismiin.
Rahoittamalla Suomessa toteuttavia muita vaihtoehtoisia päästövähennystoimia, jakelija voisi
täyttää uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta enintään 5,5 prosenttiyksiköllä, josta
maankäyttösektorin toimilla enintään yhden prosenttiyksikön verran. Joustomekanismi on
luonteeltaan ilmastopolitiikassa melko usein käytetty tyypillinen offset-järjestelmä, josta tekee
poikkeavan sen liittäminen nimenomaan polttoaineen jakeluvelvoitteen yhteyteen.
Suomen ilmastopaneelin näkemykset
Ehdotettu joustomekanismi on potentiaalinen keino päästövähennysten kustannustehokkuuden
edistämiseksi taakanjakosektorilla, sillä joustomekanismi luo kannustimen etsiä ja kehittää halpoja
päästövähennystoimia. Nyt ehdotetussa muodossa mekanismi ei kuitenkaan pysty varmuudella
tuottamaan taakanjakosektorin päästöjen vähenemistä samassa määrin kuin tilanteessa, jossa
joustomekanismia ei toteuttaisi ja jakelijat joutuisivat täyttämään jakeluvelvoitteen nykyisen lain
mukaisesti. Tämän takia Ilmastopaneeli esittää tässä yhteydessä kehitysehdotuksia
joustomekanismia koskevaan lakiehdotukseen.
Liikenteen ja taakanjakosektoreiden päästötavoitteiden vaarantuminen
Joustomekanismi ohjaa päästövähennyksiä pois liikenteestä ja näin ollen haittaa voimassa olevaan
KAISUun kirjattua ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman yhteyteenkin ilmoitettua tavoitetta
vähentää liikenteen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Joustomekanismi kasvattaa
riskiä, ettei liikenteen päästöjä saavuteta ja Suomi joutuu tällöin maksamaan takaisin EU:lle jo
saatuja elpymisrahoja. Mahdollinen rahallinen menetys ja sen toteutumisen todennäköisyys tulisi
huomioida joustomekanismia arvioitaessa.
Joustomekanismin käyttöönotto voi siirtää liikenteen jakeluvelvoitteen päästövähennyksiä
enimmillään 1 prosentin verran maankäyttösektorin päästövähennykseksi pois taakanjakosektorilta
(n. 0,1 Mt), ja näin ollen haitata Suomen taakanjakosekotorin tavoitteiden toteutumista.
Esityksessä esitetyt vaatimukset päästövähennystoimella saavutetun kasvihuonekaasuvähenemän
lisäisyydestä, pysyvyydestä, kaksinkertaisuudesta ja varmennetusta luotettavuudesta ovat vastaavat
kuin mitä on esitetty vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hiiliyksiköiden hyvityskelpoisuudelle ja ne ovat
siksi perusteltuja. Ongelma on toimenpiteiden lisäisyyden lisäksi myös ohjauskeinojen lisäisyys:
olisiko jokin toimenpide rahoitettu valtion toimesta jollain toisella ohjauskeinolla joustomekanismin
sijaan – erityisesti taakanjakosektorilla. Joustomekanismin kautta tehdyt toimenpiteet kohdistuvat
helposti kustannustehokkaisiin toimiin, jotka voitaisiin toteuttaa ilman joustomekanismia. Lisäisyyden
varmistaminen on erittäin vaikea tehtävä tilanteessa, jossa kaikkien sektorien pitäisi edetä
päästövähennyksissä. Erityisesti tämä koskee tilanteita, joissa jokin toimenpide rahoitettu valtion
toimesta jollain toisella ohjauskeinolla joustomekanismin sijaan. Esimerkiksi hyväksyttävien toimien
listalla (1 §) on fossiilisesta lämmityksestä luopuminen ja energiatehokkuutta parantavat
korjaushankkeet, vaikka nämä toimet ovat olleet esillä osana Sosiaalisen ilmastorahaston
toimenpiteitä. Luonnoksessa joustomekanismiin voidaan hyväksyä myös toimia, jotka saavat valtion
tukia, joskin tuet tulee huomioida lisäisyyttä ja kannattavuutta arvioidessa.
Kehitysehdotukset
Toimien lisäisyyden varmistamiseksi, Ilmastopaneelin näkemyksen mukaan olisi yksinkertaisinta,
että joustomekanismiin ei sisällytetä toimia, jotka kuuluvat jonkun ohjauskeinon piiriin, esimerkiksi
saaden valtiolta suoria tukia.
Vuodesta 2027 alkaen tieliikenteen ja osin muun taakanjakosektorin päästöt kuuluvat jakelijoiden
päästökauppaan. Päästökaupassa EU-tason kokonaispäästöjä sääntelee jaettujen
päästöoikeuksien lukumäärä. Jos joustomekanismilla halutaan olevan mahdollisimman suuri
vaikutus EU-tason päästöihin, tulisi joustovelvoitteella rahoitetut toimet pyrkiä suuntaamaan
jakelijoiden päästökaupan ulkopuolisiin toimiin.
Osa toimista, etenkin maankäyttösektorilla, voi olla ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden tai
vesistöjen suojelun kanssa. Tämän vuoksi toimilta tulee vaatia asetuksessa mainittujen vaatimusten
lisäksi merkittävän haitan välttämistä (do no significant harm –periaate), joka useasti on myös
vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyvien käytäntöjen ja elpymisvälineen käytön mukaista. Tämä
vaatimus pitäisi kirjata lakiin.
Joustomekanismimarkkinan toiminta voi parhaimmillaan tuottaa tietoa päätöksentekijöille,
virkahenkilöstölle, tutkijoille ja yksityiselle sektorille. Jotta tämä voisi toteutua, tulisi järjestelmän
avoimuutta lisätä ja hankekohtaiset tiedot (päästövähennys, hanketyyppi, sijainti, aika ja hinta)
julkaista säännöllisesti. Sallittujen keinojen moninaisuus voi aiheuttaa haasteita todentajalle. Tämän
vuoksi jonkinlainen sektorikohtainen tai todentajien pätevyysaluekohtainen rajaus voisi olla
perusteltu.