Raportissa tarkastellaan skenaarioita, joissa Suomessa voidaan luoda taloudellista arvonlisäystä metsien ja puun materiaalitehokkaamman käytön, metsäteollisuuden korkeamman arvonlisän tuotteiden (kuoren tanniinit ja ligniinisovellukset) sekä bioperäisen hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin keinoin. Tarkastelun kohteena on bioperäisen hiilidioksidin saatavuus hyötykäyttöön (BECCU) ja varastointiin (BECCS), kun metsäteollisuuden sivuvirtoja ohjataan polton sijaan korkeamman arvonlisän tuotteisiin, lämmöntuotantoa sähköistetään ja hakkuutasoa muutetaan. Lisäksi tarkastellaan uusien tuotteiden määriä, sähköntuotannon lisätarvetta sekä uusilla tuotteilla saavutettavaa arvonlisäystä ja sen edellyttämiä investointeja. Samalla arvioidaan eri skenaarioiden kansantalous- ja ilmastovaikutuksia.
Tarkastelu kattaa vuoteen 2040 ulottuvat nykyteknologioihin perustuvan skenaarion sekä Tech-skenaariot, joissa metsäteollisuudessa siirrytään korkeamman jalostusarvon ratkaisuihin ja lämmöntuotantoa sähköistetään. Lisäksi tarkastellaan BECCU- ja BECCS-skenaarioita, joissa talteenotettu hiilidioksidi hyödynnetään tuotteisiin tai varastoidaan pysyvästi. Ratkaisuja tarkastellaan suhteessa eri hakkuumääriin. Mallinnuksessa käytetään 74 miljoonan kuutiometrin (vastaa vuoden 2024 hakkuukertymää runkopuulle) sekä vaihtoehtoisesti 64 miljoonan kuutiometrin vuosittaista hakkuutasoa, joka vastaa Ilmastopaneelin aiempia suosituksia. Tulokset esitetään bioperäisen hiilidioksidin 20 prosentin, 50 prosentin ja 100 prosentin käyttöasteella.
Tulokset osoittavat, että Suomessa on mahdollista luoda tulevaisuudessa merkittävää taloudellista arvonlisää ja saavuttaa myönteisiä ilmastovaikutuksia parantamalla puun käytön materiaalitehokkuutta, kehittämällä metsäteollisuuden korkeamman jalostusasteen tuotteita sekä hyödyntämällä bioperäistä hiilidioksidia tuotteina tai varastoimalla sen pysyvästi. Erityisesti ligniiniin ja tanniiniin perustuvat metsäteollisuuden tuotteet voivat tuottaa merkittävää arvonlisäystä maltillisilla investoinneilla.
Bioperäisen hiilidioksidin saatavuus Suomessa säilyy hyvänä, vaikka hakkuutaso madaltuisi ja puun polttoa vähennettäisiin. Tämä mahdollistaa sekä BECCU- että BECCS-ratkaisujen kehittämisen. BECCU-skenaarioissa taloudellinen potentiaali on suurin, mutta niiden toteutuminen edellyttää huomattavia investointeja. Uusiutuvan sähkön, sekä suuressa mittakaavassa myös työvoiman, saatavuus voivat muodostaa rajoitteen potentiaalin toteutumiselle. BECCS-ratkaisut vaativat pienempiä investointeja mutta tuottavat myös pienemmän arvonlisäyksen.
Arvonlisäyksen potentiaalin toteutuminen edellyttää toimivien markkinoiden syntymistä, mikä vaatii kunnianhimoista ja vakaata ilmastopolitiikkaa. Nykyinen sääntely luo kysyntää osalle tuotteista, mutta lisätoimia tarvitaan erityisesti BECCU- ja BECCS-ratkaisujen kysynnän ja investointien vauhdittamiseksi.
Ilmastovaikutukset ovat myönteisimmät tarkastellulla 64 miljoonan kuutiometrin hakkuutasolla. Suuremmalla, 74 miljoonan kuutiometrin hakkuutasolla uusien tuotteiden tuomat ilmastohyödyt eivät riitä kompensoimaan metsien hiilinielun heikkenemistä raportissa tarkasteltuun matalampaan hakkuutasoon nähden. Ilmastohyödyt jakautuvat eri tavoin Suomen ja ulkomaiden välillä BECCU- ja BECCS-ratkaisujen osalta. BECCU-tuotteiden korvaushyödyt toteutuvat pitkälti Suomen ulkopuolella, kun taas BECCS tukee varmemmin Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hakkuiden vähentyminen 10 miljoonaa kuutiometriä nykyisellä tuotantorakenteella laskisi metsäsektorin arvonlisää 0,9–1,4 miljardilla eurolla vuosittain. Kansantalouden sopeutumista kuvaavan ENVIMATscen-simulointimallin avulla arvioitiin hakkuiden vähentymisen laskevan bruttokansantuotetta 0,2 miljardia euroa vuodessa. Mallissa kokonaistyöttömyys säilyy samana.
Raportti on laadittu Suomen ilmastopaneelin ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin yhteistyönä.