Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä ja sopeutuminen on nostettu ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle entistä tärkeämmäksi toimeksi. Tarjotaksemme tietoa siitä, miten Suomessa on edistetty ilmastonmuutokseen sopeutumista ja mihin seuraavaksi tulisi kiinnittää huomiota, olemme koonneet kattavan tietopaketin keskittyen seuraaviin teemoihin: sopeutumispolitiikka, ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutukset mukaan lukien taloudelliset vaikutukset, maakuntien sopeutumisen strategiat, maakuntien ja merialueiden ilmasto- ja tulvariskit sekä tutkitun tiedon saatavuutta.
Tämä raportti koostuu kahdesta osasta. Raportin osassa 1 tarkastellaan sopeutumisen eteen tehdyn työn vaiheita Suomessa ja kansainvälisesti vuodesta 2005 lähtien, korostaen viimeaikaisten tutkimustulosten suuntia ja painopisteitä. Mahdollisia tapoja ohjata sopeutumista vertailaan eri maista kerättyjen esimerkkien avulla, joista yhtenä nostona Ison-Britannian toimivaksi todettu malli. Lisäksi tarkastelemme muita esimerkkejä ja kuvaamme, millainen on Kanadan sopeutumisfoorumin malli (Climate Change Adaptation Platform, CCAP). Ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia kuvaamme tämänhetkisen tiedon avulla ja nostamme esille siihen liittyviä tietotarpeita. Alueellisen ilmastostrategiatyön osalta tarkastelemme sopeutumissuunnitelmien tilannetta maakuntakohtaisesti sekä saamelaisten asemaa kansallisessa sopeutumistyössä.
Raportin osaan 2 olemme koonneet tietoa ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista sekä koostaneet mittavat sää- ja ilmastotekijöiden sekä merellisten tekijöiden muutostaulukot jokaisesta Suomen nykyisestä maakunnasta, itsehallinnollisesta Ahvenanmaasta sekä viidestä merialueesta, jotka ovat itäinen Suomenlahti, läntinen Suomenlahti, Saaristomeri, Selkämeri sekä Perämeri. Sää- ja ilmastotekijöiden muutosten osalta tarkastellaan jo havaittuja muutoksia vuosina 1991–2020 verrattuna vuosiin 1981–2010 ja kuvataan tulevaa muutosta aina vuoteen 2050 asti. Sää- ja ilmastotekijöiden osalta tarkastellaan keskimääräistä lämpötilaa, sademäärää, termisen vuodenajan pituutta, vuorokauden ylintä ja alinta lämpötilaa, pakkaspäivien määrää, lumen syvyyttä ja esiintyvyyttä, rankkasateiden voimakkuutta, suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta ja roudan määrää vuodenajoittain (talvi, kevät, kesä, syksy). Tulvariskejä eli
vesistötulvaa, hulevesitulvaa ja merivesitulvaa käymme läpi valuma-alueiden näkökulmasta maakunnittain. Mereen kohdistuvan vesistökuormituksen osalta tulvien vaikutuksia arvioidaan myös merialueittain etenkin rannikoiden osalta. Merellisten tutkittujen muutostekijöiden osalta tarkastelemme pintalämpötilaa, suolaisuutta, keskiveden korkeutta, meritulvariskiä, aallokkoa ja merijäätä. Lisäksi olemme kuvanneet merialueisiin kohdistuvia yhdistelmäriskejä.
Raportin avulla voimme osoittaa, mitä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tiedetään, mitä ei, ja mihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Tuloksia voidaan hyödyntää Suomen ilmastopolitiikan vahvistamisessa niin, että ilmastonmuutoksen hillintätyön rinnalla vahvistetaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimeenpanoa. Käytännössä raportti palvelee Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman uudistamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinojen kehittämistä niin kansallisesti kuin alueellisestikin. Työn laajuuden vuoksi raportti palvelee myös esimerkiksi YK:n merten vedenalaisen elämän suojelemisen tavoitteen toteuttamisessa Itämeren osalta sekä EU:n sopeutumisen strategian toimeenpanossa kansallisesti.
Kokonaisuudessaan sopeutumispolitiikan toimeenpanoa Suomessa on vauhditettava ripeästi, jotta saavutetaan asetetut tavoitteet ja varmistetaan sopeutumisen riittävä eteneminen eri sektoreilla. Velvoittavan sääntelyn kehittäminen ja vapaaehtoisten toimien järjestelmällinen arviointi, seuranta ja tukeminen ovat avainasemassa.