Tiedotetta päivitetty 22.9.2020 klo 14:27. Korjaukset BKT- ja työllisyysprosenttimuutoksiin, kuten raporttiin ja tiivistelmään tehtiin 16.9.2020.
Taloutta tulee elvyttää toimilla, jotka lisäävät työllisyyttä ja tukevat samanaikaisesti Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. Etenkin uusiutuvan energian panostukset ja energiatehokkuuden edistäminen kasvattavat bruttokansantuotetta, työllisyyttä ja päästövähennyksiä – myös pitkällä aikavälillä. Näin todetaan Suomen ilmastopaneelin tuoreessa hankeraportissa, jossa analysoitiin viittä vihreän elvytyksen pakettia. Ne tähtäävät talouden elvyttämiseen ja samalla helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.
Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt, millaisia ilmastotoimia voitaisiin liittää COVID-19-pandemian aiheuttaman taantuman finanssipoliittiseen elvytykseen. Vihreällä elvytyksellä tarkoitetaan toimia, jotka vahvistavat kokonaiskysyntää ja samalla vähentävät päästöjä joko suoraan tai epäsuorasti.
Ilmastopaneeli on arvioinut hankkeessaan viittä erilaista elvytyspakettia ja miten ne vaikuttavat muun muassa työllisyyteen, bruttokansantuotteeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Elvytyspaketeissa ehdotetaan toimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, lämmitystaparemontteihin öljylämmityksestä luopumiseksi, sähköisen liikenteen latausasemien rakentamiseen, raitiotieinvestointeihin sekä uusiutuvan energian pilotteihin.
Elvytyspakettien tehokuutta analysoitiin olettamalla, että julkinen valta kohdistaisi 300 miljoonaa euroa kuhunkin pakettiin.*
”Ehdottamamme elvytystoimet täyttävät finanssipoliittisen elvytyksen keskeiset kriteerit erityisesti toimien nopeuden ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Paketit voitaisiin toteuttaa kahden tai kolmen vuoden kuluessa ja käynnistää jo tämän vuoden lopulla. Tarvittavat tukijärjestelmät moniin toimiin ovat jo olemassa, samoin riittävä tieto uusiutuvan energian tarjouskilpailuista”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Uusiutuvan energian paketti tuo pitkäaikaisia hyötyjä
Ilmastopaneelin mukaan kaikilla paketeilla on positiivinen vaikutus talouteen, mutta uusiutuvan energian ja raitiotieinvestoinnin paketit elvyttäisivät taloutta selvästi eniten. Uusiutuvan energian paketti tuo myös pitkäaikaisia hyötyjä, eikä sen vaikutus ajassa laske. Uusiutuvan energian paketin on arvioitu kasvattavan bruttokansantuotetta noin 0,035 prosenttia vuoden 2021 loppuun mennessä suhteessa koronan aiheuttamaan taantumaan.
”Kaupunkien raitiotieinvestoinnit vivuttavat eniten yksityisiä investointeja, minkä takia niillä on myös suurin työllisyysvaikutus. Vaikka kokonaistaloudellinen tarkastelu keskittyykin investointien rakennusaikaisiin vaikutuksiin, osa tarkastelluista hankkeista toisi valmistuessaan pitkäaikaista hyötyä, kun uusiutuvan energian osuus kasvaa ja energiatehokkuus lisääntyy”, Ollikainen sanoo.
Suurimmat vaikutukset työllisyyteen syntyvät pakettien käynnistämien hankkeiden alussa, jolloin työllisyys kasvaa 0,02–0,05 prosenttia. Raideinvestointien lisäksi myös uusiutuvan energian paketti kasvattaa merkittävästi työllisten määrää. Vuoden 2020 lopulla työllisten määrän olisi arviolta 0,05 prosenttia ja vuoden 2021 lopussakin 0,03 prosenttia suurempi kuin työllisyys COVID-taantuman skenaariossa.
Eniten päästövähennyksiä lämpökaivoista
Ilmastopaneeli on laskenut kumulatiiviset kasvihuonekaasupäästövähennykset vuoteen 2035 mennessä. Eniten päästövähennyksiä syntyy uusiutuvan energian piloteista, kun keskisyvistä lämpökaivoista saatu lämpö korvaa kivihiilellä ja turpeella tuotettua kaukolämpöä. Rakennusten energiatehokkuusremonttien, merituulivoiman pilotointien, öljylämmityksestä luopumisen ja sähkölatausasemien elvytystoimet tuottavat samaa suuruusluokkaa olevia päästövähennyksiä silloin, kun niitä arvioidaan suhteessa valtion maksamaan tukeen.
”Esimerkiksi 300 miljoonan euron tuen uusiutuvan energian paketin kumulatiivinen päästövähennysarvio on 2,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) vuoteen 2035 mennessä. Toisaalta rakennusten energiatehokkuusremontit ovat paitsi hyviä tukitoimintakohteita päästöjen vähentämiseksi niin samalla niillä edistetään kiinteistönomistajien talouden hallintaa tulevaisuudessa,” kertoo ilmastopanelisti Jyri Seppälä.
Toimilla tavoitellaan myös innovaatioita ja työpaikkoja maaseudulle
Ilmastopaneelin mukaan nyt valituissa elvytystoimissa on myös aineksia innovaatioihin ja digitalisaation lisäämiseen.
”Merkittävää on myös, että monet työllisyystoimet kohdistuvat maaseudulle, ja lämmitystaparemontit nostavat kiinteistöjen arvoa”, toteaa ilmastopanelisti Peter Lund.
Elvytyspaketeista on mahdollista myös poimia tehokkaimpia yksittäisiä toimia.
”Budjettiriihessä päätetään, mitä elvytystoimia lähdetään edistämään ja kuinka paljon varoja niihin kohdistetaan. Työllisyys ja hiilineutraaliustavoite sopivat hyvin yhteen. Elvytysrahat tulee käyttää viisaasti”, Markku Ollikainen tähdentää.
Vihreät elvytyspaketit lyhyesti:
- Rakennusten energiatehokkuusremontit: Toimet kohdentuvat julkisten rakennusten energiatehokkuuteen ja olemassa olevien korjaus- ja energiatehostamissuunnitelmien aikaistamiseen sekä suoraa sähkölämmitystä käyttävien kotitalouksien lämmitystä optimoivan automaatiolaitteen hankintaan.
- Rakennusten lämmitystaparemontit: Öljylämmitteiset rakennukset muutetaan lämpöpumppulämmitteisiksi, ja valtio sijoittaa investointien aikaistamiseen.
- Sähkölatausasemien rakentaminen: Paketissa tuetaan sekä kotilatauspisteiden että julkisten latauspisteiden rakentamista hyödyntämällä olemassa olevia tukiohjelmia.
- Raitiotieinvestoinnit: Paketissa tarkastellaan pikaraitiotiehankkeita, joissa valtio sijoittaa hankkeiden rakentamisvaiheen tukemiseen.
- Uusiutuvan energian pilotit: Paketissa tarkastellaan merituulivoimapilotin, syvämaalämpöhankkeiden ja suuren aurinkovoimalahankkeen vaikutuksia, kun tuotantotuki jaetaan tarjouskilpailun kautta.
Lue lisää analyysin tuloksista:
*Menetelmästä: Suomen ilmastopaneeli on arvioinut vihreiden elvytyspakettien taloudellisia vaikutuksia hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen ENVIMAT-mallia (Suomen talouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset) sekä yleisen tasapainon FINAGE-mallia. Kasvihuonekaasupäästövaikutukset on laskettu olettaen Suomen etenevän hiilineutraaliuspolulla.
Lisätiedot:
Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori, , 050 415 1201
Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori, 040 740 1708