Tämän muistion tarkoituksena on tuoda keskusteluun alkuperäiskansa saamelaisiin liittyviä oikeudenmukaisuuskysymyksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Muistiota voidaan hyödyntää suunniteltaessa ilmastopolitiikkatoimia ja arvioitaessa niiden vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Muistiossa 1) luodaan yleiskuvaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, 2) esitellään keskeinen saamelaisiin ja ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen vaikuttava lainsäädäntö, 3) tuodaan esille keskeisiä ilmasto-oikeudenmukaisuuden arviointiin liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviä tapauksia, 4) analysoidaan ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta alkuperäiskansa saamelaisten kannalta sekä analysoidaan ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointikysymyksiä saamelaisten kannalta. Kirjoitus on osa Suomen ilmastopaneelin Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hanketta. Hankkeessa on selvitetty, miten ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta voidaan arvioida kolmen ulottuvuuden kautta: jako-, tunnustava ja menettelytapojen oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden arvioinnin lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet (Kivimaa ym. 2023).
Muistiossa keskitytään tarkastelemaan saamelaiskulttuuria ja ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta rajautuen Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen ja saamelaisten perinteisiin asuma-alueisiin Norjassa ja Ruotsissa. Ilmastotoimilla on oikeudenmukaisuusvaikutuksia myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaisille. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka voi mahdollisesti hillitä saamelaisten poismuuttoa pois kotiseutualueelta tai tukea paluumuuttoa saamelaisten kotiseutualueelle, mutta tämän kokonaisvaltainen arvioiminen edellyttää erillistä tutkimushanketta ja aineistonkeruuta.