Dán muittuhančállosa ulbmilin lea buktit ságastallamii vuoiggalašvuođa gažaldagaid ja daidda váikkuhan dagaldagaid, mat laktásit eamiálbmot sápmelaččaide. Muittuhančálus sáhttá adnojuvvot ávkin go plánejuvvojit dálkkádatpolitihka doaimmat ja go árvvoštallojuvvojit daid váikkuhusat sámi kultuvrii. Muittuhančállosis 1) duddjojuvvo oppalašgeahčastat dálkkádatrievdama váikkuhusain sámi kultuvrii dálkkádatvuoiggalašvuođa oaidninvuogis, 2) ovdanbuktojuvvo guovddáš láhkaásaheapmi, mii váikkuha sápmelaččaide ja dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuhtii, 3) buktojuvvojit ovdan guovddáš dálkkádatvuoiggalašvuođa árvvoštallama riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš dáhpáhusat, mat laktásit eamiálbmogiid rivttiide, 4) analyserejuvvojit dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuođa árvvoštallangažaldagat sápmelaččaid dáfus. Čála lea Suoma dálkkádatpanela vuoiggalašvuohta -prošeavtta oassi. Prošeavttas lea čielggaduvvon, mot dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta sáhttá árvvoštallojuvvot golmma dimenšuvnna bakte, mat leat juohkin-, dovddasteaddji ja meannudanvugiid vuoiggalašvuohta. Vuoiggalašvuođa árvvoštallama vuolggasadjin leat vuođđo- ja olmmošrievttit (Kivimaa ee. 2023).
Muittuhančállagis čikŋoduvvo geahčadit sámi kultuvrra ja dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuođa Suoma sápmelaččaid ruovttuguovllus ja Norgga ja Ruoŧa sápmelaččaid árbevirolaš orrunguovlluin.
Dálkkádatdoaimmain leat vuoiggalašvuođa váikkuhusat maiddái sápmelaččaide, geat orrot ruovttuguovllu olggobealde. Vuoiggalaš dálkkádatpolitihkka sáhttá vejolaččat goahcat sápmelaččaid eretmuotkuma ruovttuguovllus dehe doarjut máhccama sápmelaččaid ruovttuguvlui, muhto dán holisttalaš árvvoštallan gáibida sierra dutkanprošeavtta ja materiálačoaggima.